Thursday, March 6, 2014

Helsinki Burlesque Festival + muuta Helsinkiä

Eilen palasin kuuden päivän reissultani Helsingistä. Etelöitymisen perimmäinen tarkoitus oli osallistua Glorialla jo seitsemättä kertaa järjestetyille Helsinki Burlesque Festivaleille. Itse olin tapahtumassa toista kertaa. Tämän vuoden teemana oli Tropical Tornado, mikä huokui kaikkialla tapahtumapaikan somisteissa, sekä taustalla sirittävistä viidakkoäänistä. Olen pahoillani jo etukäteen, että minulla ei ole kovinkaan montaa kuvaa välittämään paikan tunnelmaa tai esittelemään laadukkaiden burleskitaiteilijoiden näyttävyyttä. Tapahtumaan ei saa viedä järjestelmäkameraa ilman erityislupaa ja halusin muutenkin nauttia lavataiteesta tuijottamatta sitä jatkuvasti puhelimen kameran takaa. Jotain teille kuitenkin yritän kertoa!

Muistoksi tapahtumasta ostin itselleni tämän viuhkan. 

Helsinki Burlesque Festivalin pääjuhla on kaksipäiväinen tapahtuma, mutta jo sitä ennen on halukkailla mahdollisuus osallistua burleskiesiintyjien vetämiin työpajoihin, joita järjestetään ympäri Helsinkiä. Itse pääjuhlan esitykset on jaoiteltu sopiviksi ryppäiksi burleskiesityksiä, joiden välillä lavalla pidetään tauko ja ihmiset voivat hakea juotavaa sekä seurustella muiden festivaalivieraiden kanssa. Paikallaan tollottamista tapahtumaan osallistuminen ei siis suinkaan ole, ellei sitten niin päätä. Esiintyjiä on ympäri maailmaa ja heidät on tarkoin valittu, jokaiselle jotakin. Viimeinen burleskinumero loppui molempina iltoina noin puoli kahdelta yöllä, mutta Gloria oli auki neljään asti. Tapahtumassa vilisi toinen toistaan upeampia laittautuneita ihmisiä, sillä kävijät todella panostavat ulkonäköönsä HBF:ssa. Olo oli kuin olisi astunut toiseen ulottuvuuteen, tai vähintään aikakauteen. Myyntipöydätkin olivat täynnä houkutuksia valokuvista tasseleihin ja itsensä sai kuvauttaa Atelieri O. Haapalan neo-viktoriaanisella kuvauspisteellä.

 
Ensimmäisen illan lookki oli raju ja tumma. Jonkinlainen sureva morsian muistaakseni oli inspiraationa, kun asua aloin ensimmäisen kerran suunnitella. Suurimmaksi osaksi Ebay-tavaraa kaikki päälläni.
 
Ensimmäinen ilta oli vaikeissa vaatteissa kärvistelyä. Elegantisti piti kantaa niin korsetti, korkeat platform-kengät, peruukki, ihana mummon tekemä huntu kuin raskaat tekoripsetkin. Kuvassa kanssani on kaunis V4lve

Ensimmäisen illan kääkäilin tapahtumassa V4lveen kanssa. Olin edellisenä yönä nukkunut hyvällä lykyllä ehkä kaksi tuntia, koska olin ollut juhlistamassa teatterimme näytöskauden päättymistä. Olo oli siis ymmärrettävästi vähän titityy ja päänsärky seurana jatkuvasti, mutta hyvin selvisimme ja ensimmäinen ilta oli toden totta näkemisen arvoinen. Toisena iltana seuraamme liittyivät myös Liejja ja Jani. Kauhean pitkäksi aikaa emme jääneet kumpanakaan iltana jatkoilemaan, mutta saimme kyllä kaiken tärkeimmän irti katsomalla shown loppuun.

 
LouLou D'Vil esiintyy Lauantaina 
 
Tapahtuman toinen juontaja (Welma Jackpotin juontajapari) Scotty The Blue Bunny suostui kanssani kuvaan. Sain komealta kanilta halauksenkin. 

Tästä postauksesta tulisi naurettavan pitkä, jos lähtisin esittelemään kaikki esiintyjät. Mainitsen siis vain he, jotka painuivat aivan erityisesti mieleeni. Koko shown aloittanut leipzigiläinen Mama Ulita räjäytti heti kättelyssä. Hänen glitterintäyteiset glamouresityksensä olivat ilmeikkäitä ja hauskoja ja musiikki upeaa. Kitten DeVille, “The Embodiment of Burlesque”, aivan käsittämättömän kaunis ja karismaattinen nainen teki hyvin klassista ja seksikästä burleskia. Hän on tanssinut tunnetuissa ryhmissä kuten The Cabaret New Burlesque ja Lucha Va Voom. Kitten N ’Lou, oikean elämän aviopari sen sijaan oli campin ruumiillistuma. Räiskyvä sekä ilmeikäs Kitten LaRue ja pikkuinen drag king Lou Henry Hoover tanssivat itsensä katsojien sydämiin, eikä esityksiä seuratessaan voinut välttyä siltä salakavalasti mieleen luikertelevalta hyvältä tuulelta, vaikka esityis olisi kertonut sitten vaikka itsemurhasta lavalla. Kuten kertoikin.

 
Kitten N 'Lou 
 
Cherry Typhoon 

Equador The Wizard edusti myös burleskin hauskaa puolta. Velhomies toi lavalle taianomaista stripteasea, mikä ei ottanut itseään turhan vakavasti. Cherry Typhoon puhalsi tapahtumaan aasialaisia tuulia. Japanilainen pikkunainen toi lavalle huumoria, eksotiikkaa ja sensuelliutta. Mieleen parhaiten jäi kaunis geishanumero. Jett Adore on boylesquen edustajana vielä pakko mainita. Esitykset olivat loppuun asti hiottuja ja elegantteja. Teatraalisuus korostui etenkin viimeisessä riikinkukkoesityksessä, jossa mies loi naamiosta ja viitasta valtavan liitelevän linnun lavalla. Eikä pidä tietenkään unohtaa tapahtuman pääpirun, Bettie Blackheartin tulitasseleita!

 
Toisen illan asuni oli Moi-même-Moitié Crepe Embroidery Shirring Dressin ympärille rakennettu kokonaisuus. Helpompi päällä kuin perjantain asu.  Ebayn ihmeitä loput asusteista.
 
Meikki oli kevyempi, enkä käyttänyt edes tekoripsiä. 
 
Kanssani kuvassa on ihana Liejja. 

Parasta Helsinki Burlesque Festivalissa on varmaankin tapahtuman ilmapiiri. Yleisesti ottaen suurin osa ihmisistä on huippumukavia ja suomalainen jurous loistaa poissaoloillaan. Toisten upeita asuja kehutaan vuolaasti ja ohi kävellessä hymyillään leveästi. Oikeastaan ainoa kritiikki, jonka joudun antamaan, on penkkien varaaminen. Ihmisille tehdään juonnoissa hyvin selväksi, että tavallisten istumapaikkojen varaaminen (niiden, joista ei ole maksanut etukäteen lippua tilatessa) on ehdottomasti kiellettyä ja jos nousee paikaltaan, paikan saa ottaa joku toinen. Siitä huolimatta penkkejä kuitenkin varaillaan ja toisia ei päästetä niille istumaan, vaikka joku olisi joutunut seisomaan koko illan tappokorkeissa koroissa. Pientä kohteliaisuutta toivoisin siis tähän. Mutta kukkahattutäti vaikenee nyt. Hieno viikonloppu!

Muuten Helsingissä tulikin sitten nukuttua, popsittua sushia lähes joka päivä ja ruokaturismoitua Ikeassa (kyllä). Löysin myös aivan naurettavan halvat housut Itiksen kierrätyskeskuksesta. Okei kolmet.

 
Kaiken nätiltä näyttämisen jälkeen oli vapauttavaa vetäistä pulilook ylle ja lähteä meikittömänä ihmisten ilmoille. 
    Itäkeskuksen Blackbirdissä saimme oluemme hillopurkeissa. 
    ...Mutta myös hienostuneempia juomakokemuksia koin. Jani käytti minua Ouncessa ensimmäistä kertaa. 
    Ehdin saada kakkukrapulankin Liejjan kanssa Kakkubuffetin syntisen hyvillä kaloripommeilla. 
 
Niin, viimeinen kokonainen Helsinkipäivä oli Addams Family-henkinen prinsessapäivä.

Huh, tulipa pitkä postaus. Nyt taidan vetäytyä laulelemaan humanistien laulukirjan olutkaanonia ja liimailemaan paljetteja ruttonaamioon.Tsuptsup!

3 comments:

  1. Voi vitsit mitkä bileet siellä on ollu :( Harmittaa niin paljon kun ei ollut varaa ostaa lippuja ( ja harmittaa vielä enemän kun kuulin, että olisin saanut ne ilmaiseksi mutta välimatkan/kitaconin/muiden suunnitelmien takia en siltikään päässy! Olisin vielä päässyt LouLou D`vilin työpajaan...itkettää ;___;)
    Mut sie oot ollu tosi tois nättinä matkassa, varsinkin moitie-asu on niin kaunis <3 Ihana tuo ketjujuttuhässäkkä, joka siulla on päässä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli kyllä taas ihan koko rahan edestä nähtävää! Harmi tosiaan, että et päässyt tulemaan. Ja voi eii, vielä työpajakin ;__; Tunnen tuskasi. Onneksi HBF ei ole kuolemassa, pikemminkin päinvastoin. Ensi vuonna taas mahdollisuus! Itse olen menossa kuun lopussa Bettie Blackheartin burleskikurssille Kuopioon ja käydään katsomassa kurssiporukan kanssa myös LouLoun show Amarillossa.

      Ja kiitos paljon ihanista kehuista! c: Ketjuhässäkkä on superkiva Ebayn ihme!

      Delete
    2. Oi, Bettie on mahtava opettaja ja loisto tyyppi! Pidä kivaa :)

      Delete

:B